maanantai 6. helmikuuta 2012

The New Tigers

Kuten blogin nimestä ja omasta lempinimestänikin voi päätellä, tiikeri on suosikkieläimeni, ollut lapsesta saakka. Tästä johtuen tiikerin mukaan nimetyt asiat sekä kiinnostavat että asettavat odotuksia. Turkulainen The New Tigers ei pettänyt odotuksia: nimi oli tässä tapauksessa enne.

Viime syksynä kuulin oheisen kappaleen ja ihastuin ikihyviksi.



Myöhemmin syksyllä Turun tiikereitä saattoi kuulla lisää Spotifysta kolmen kappaleen verran ja joululahjarahat käytinkin sitten yhtyeen esikoisalbumiin.

Viime viikolla Uudet tiikerit esiintyivät Tavastia-klubilla ja valloittivat minut lopullisesti. Lava oli koristettu vaatimattomasti jouluvaloilla, bändin käsinkirjoitettu logo heijastettiin takaseinälle kodikkaasti piirtoheittimellä ja lavan etualalla oli (tietysti!) pehmotiikeri. Pääosassa oli kuitenkin musiikki ja soundimaailma. Pojat vaikuttivat sekä ujoilta että sympaattisilta, soitto oli keskittynyttä ja varmaa. Erityisesti minua viehättävät keskenään dialogia käyvät kitarat (Fender Jaguar ja Jazzmaster): heleyden ja särön hallittu tasapaino.

Yhtyeen musiikki on kuulasta ja tuo mieleen kiireettömät kesäpäivät: lempeän lämpimän tuulenvireen, liplattavat laineet ja vedestä heijastuvat auringonsäteet. Siinä on myös aimo annos suloista melankoliaa.

Edellisen kerran kun olin yhtä vaikuttunut kotimaisesta nuoresta yhtyeestä, kyseessä oli iki-ihana Karkkiautomaatti alkuperäiskokoonpanossaan. Ja se oli vuonna 1994 se...