Viime talvena oli ensimmäinen valkea talvi vuosiin. Edelliset talvet olivat muistuttaneet lähinnä kuukausien pituiseksi venynyttä marraskuuta: pelkkää pimeyttä, satunnaisia räntäsateita ja loskaa, joka vuorotellen suli ja jäätyi. Niiden aikana olin ehtinyt unohtaa, miltä tuntuu, kun lunta on niin runsaasti, että se tuo mukanaan illuusion valosta.Nyt saatiin jo toinen valkea talvi. Ja olen nauttinut siitä aivan yhtä paljon kuin edellisestäkin. Parasta lääkettä kaamosmasennukseen on kävely lumisessa maisemassa. Siksi toivonkin, ettei tämä talvi jää viimeiseksi lajissaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti