sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Mitä luin vuonna 2009


1. Agatha Christie: Pöial sügeleb kui hull
2. Marita Kuokkanen: Meiju Suvas - sydämellä
3.-14. Agatha Christie: Mõrvad Mesopotaamias; Tuhkur Hobune; Laip raamatukogutoas; Paddington 16.50; Uinunud Mõrv; Mõrv kiriklas; On kurjust päikese all; Kõver maja; Hädaoht End House'is; Nukker küpress; Viis väikest põrsast; Lord Edgware'i surm
15. Sofi Oksanen: Puhdistus
16. Jan Kaus ja Harri Rinne (toim.): Ajattelen koko ajan rahaa - kivikovaa virolaista nykyrunoutta
17.-18. Agatha Christie: Tragöödia kolmes vaatuses; Üks, kaks, kingapannal kinni naks
19. Umayya Abu-Hanna: Sinut
20.-22. Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu; Peppi aikoo merille; Peppi Pitkätossu Etelämerellä
23. Marjane Satrapi: Luumukanaa
24. Jane Mulvagh: Vivienne Westwood - An Unfashionable Life
25. Carrie Fisher: Wishful Drinking
26. Ristomatti Ratia: Paha poika
27. Marja-Leena Parkkinen ja Ristomatti Ratia: Love Armi - Armi Ratian henkilökuva
28. Monika Fagerholm: Glitterscenen
29. Annika Idström: Sinitaivas
30. Clive Lamming: Métro insolite
31. Mike Wren: Bitch, Bitch, Bitch
32. Gina Wisker: Sylvia Plath - A Beginner's Guide
33.-35. Janet Frame: To the Is-Land; An Angel at My Table; The Envoy from Mirror City
36.-43. Rakel Liehu: Runoja 1974 - 1977; Bul bul; Kubisseja; murehtimatta ! smaragdinen; Readymade; Gammayökkönen; Sininen Lasarus; Skorpionin sydän
44. Gloria Steinem & George Barris: Marilyn
45. Norman Rosten & Sam Shaw: Marilyn among Friends
46. Susan Strasberg: Marilyn and Me

Viime vuonna innostuin lukemaan Agatha Christietä viroksi. Kahmin kirjoja Harju tänavan Raamatukoi-divarista. Loppuvuodesta taas innostuin lukemaan Marilynistä.

Vuoden suurin lukuelämys oli Janet Framen elämäkertatrilogia. Näin Jane Campionin An Angel at My table -dramatisoinnin minisarjana 90-luvun alussa ja olen siitä saakka halunnut lukea Framen trilogian. Katsottuani sarjasta tehdyn elokuvaversion muutamaan kertaan dvd:ltä sain vihdoin aikaiseksi hankkia ja lukea kirjat.

Lempirunoilijani Rakel Liehun runoja onnistuin löytämään pilkkahinnalla Sofiankadun divarista ja samalla kun täydensin kokoelmaani, luin ne taas kerran.

En ole varmaan koskaan odottanut minkään kirjan ilmestymistä niin hartaasti kuin Monika Fagerholmin Glitterscenenin, mutta vaikka odotukseni palkittiinkin ruhtinaallisesti, Den amerikanska flickan teki vielä suuremman vaikutuksen.

Peppi Pitkätossu on lapsuuteni sankareita, ja Peppi-kirjat riemastuttivat edelleen. Tänä vuonna voisin lukea vuorostaan Onneli ja Anneli -kirjat. Paluu lapsuuden suosikkikirjojen pariin alkoi jo 2008, jolloin luin kaikki Pekka Töpöhäntä -kirjani...

Jane Mulvaghin kirja Vivienne Westwoodista on tullut luettua monta kertaa aiemminkin, enkä kyllästy siihen ikinä: siksi valitsin Vivin "kansikuvatytöksi"!

4 kommenttia:

  1. Oho, taitaa olla ihan tuliterä blogi tämäkin? Oletko harrastanut/opiskellut viroa jo pitkään?

    Pepit, Onnelit ja Annelit ovat tuttuja minullekin. En tosin ole koskaan itse lukenut, vaan äiti luki niitä minulle ja pikkusisaruksilleni.

    VastaaPoista
  2. Joo, lauantaina aloitin!

    Harrastanut vuodesta 2000. Menin silloin ummikkona Tallinnaan töihin. Opiskellut olen vain kaksiviikkoisen suggestopedisen intensiivikurssin verran. Luetun ja kuullun ymmärtäminen kohtuullisella tasolla, tuottaminen kaupassa ja ravintolassa asioimista lukuun ottamatta edelleen aika lailla nollassa...

    VastaaPoista
  3. Oho, opitpa nopeasti, eiq... Mielenkiintoista kuulla! Itse kävin viron peruskurssin yliopistossa syksyllä 1999, oli ihan mukavaa ja pärjäsinkin, mutta siihen se valitettavasti jäi. Yhdentoista suomi-englanti-suomi-työvuoden jälkeen muut kielet ovat unohtuneet aika tehokkaasti. :(

    VastaaPoista
  4. Voin kuvitella. En osaa (enkä varmaan tule koskaan osaamaankaan) yhtään vierasta kieltä "täydellisesti" kun tykkään syventymisen sijaan opetella aina vain uusia...

    VastaaPoista